#huumoria

Suomen Kuvalehti haastatteli elokuussa (SK 33/2017) Kasper Strömmania, joka on "Suomen hauskimman bloggarin maineessa".

Strömman kirjoittaa satiiriuutisia ja julkaisee niitä internetissä Kasper Diem -nimisessä blogissa. Jos jutut julkaistaisiin lehdessä, ne voisi luokitella pakinoiksi.

Haastattelussa ei harmi kyllä saada oikein mitään irti Strömmanista kirjoittajana. Sanoo hän sentään, että "traaginen ja hauska ovat usein lähellä toisiaan".

SK:n jutussa kerrotaan, että oli myös aikoja, jolloin lukijat olivat Strömmanin kirjoituksista hämillään ja ottivat ne ihan tosissaan. Kirjoittajan oikea persoona ja blogi sotketiin iloisesti keskenään.

"Nyt blogillani on jo satiiriblogin maine", Stömman sanoo. Hän myös merkitsee kirjoitukseensa #satiiri #huumori -leimalla.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen kuvasi toimittajana tekemäänsä kierrosta Kaakkois-Suomessa pääkirjoitusaukeaman Merkintöjä-palstalla 30.8. Otsikko "Suomen jako kahtia syvenee, mutta tyhjeneviä seutuja on turha yrittää elvyttää", ja myös teksti oli kirjaimelllisesti jotain muuta kuin kuivaa kolumnityyliä: sadekin kirjatiin tekijäsi, joka vähentää maaseutukaupunkien kiehtovuutta.

Akkanen sai jutusta palautetta, jonka "määrä ja raivokkuus tulivat vähän yllätyksenä". Hän palasi asiaan 8.9.

Akkanen päätyy ajatukseen, että ironia on kielletty tyylilaji, koska lyhyessä lehtitekstissä on vaikea ilmaista, milloin kirjoittaa kieli poskessa ja milloin vakavaa asiaa.

Tahallinen huumori ei ole yleistä päivälehtien pääkirjoitussivuilla. Valitettavasti. Uutiset on pidettävä uutisina, mutta niiden kommentoinnissa ironiaa ja satiiria pitäisi viljellä paljon nykyistä enemmän. Lukijalle kannattaa kuitenkin tehdä heti selväksi, että kyseessä on normipoikkeama.

Tähän ei välttämättä tarvita kirjoittajan sarvipäistä kuvaa. Taitava kirjoittaja voi ohjata lukijaa oikeille raiteille ilman osoittelevaa "this is humour" -leimaa.

Näinä aikoina yhteiskunnallista valveutuneisuutta osoitetaan loukkaantumalla ja tahallisella tyylilajien ja lajityyppien ymmärtämättömyydellä. Tähän kannattaa jokaisen pakinoitsijan tai sellaiseksi pyrkivän varautua.

Huumoristakin saa loukaantua, mutta on ikävää, jos loukkaantuja ei ymmärrä, mistä loukkaantui.